Tuohon kommenttiin oli mielestäni kiteytynyt kaikki se hurmoksellisuus, mitä vain esimerkiksi isoäidinneliöiden virkkaaminen voi parhaimmillaan olla, meille hurahtaneille.
Kaija tuli heti kohta minun jälkeeni tuoden ihanaa suppilovahveropiirakkaa. Osa töistä oli jo haettu, joten seinällä oli ammottava tyhjä aukko. Pienellä mutta tehokkaalla porukalla nostimme tavarat alas seiniltä ja jaoimme käsityöt omistajilleen. Kahvittelu piirakalla kruunasi viimeisen kerran, puhumattakaan Maija upeasta Ruusukakusta, jota kaikki eivät ehtineet maistamaan.
Aivan uskomattoman upea talvi sai hienon päätöksen. Kolme kuukautta meni siivillä ja tätä on ihana jatkaa. En uskonutkaan, että tykkäisin näin paljon, mutta osui ja uppos :-) Herkällä hetkellä lupasin syksystä puhua Tuulikille. Selvästi porukasta tykkäsi pari muutakin ja innokkaita käsityöntekijöitä ensi joulua odotellessa varmasti löytyy.
LÄMMIN KIITOS, HALAUS JA NIIAUS TEILLE KAIKILLE JA ITSELLENI.
USKALSIN TOTEUTTAA YHDEN HAAVEISTANI TEIDÄN KANSSANNE.
Ollaan yhteydessä ja ihanaa kesää. Virkkaus on muuten ihana kesäkäsityö.
Sen voi ottaa vaikka biitsille mukaan.
Toivottaa: Pia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti