sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Farkuttaako?

 Ompelimossa olen törmännyt korjattaviin farkkuihin useamman kerran. Rakkaat housut voidaan korjata yllättävänkin pitkään, ennen kun niistä leikataan tilkkuja tai kudetta. Aloitetaan ylhäältä. Jos farkkunappi tippuu, voi napista jääneen reiän ensin paikata huolitetulla farkkupalalla, joka ommellaan reikään kiinni vyötärönauhan nurjalle puolelle ja useamman kerran edestakas ompeleella paikan kohdalta. Vanha farkkunappi ei enää tartu kiinni, vaan on saatava uusi, joko varanapista tai nappikaupasta. Nappi lyödään vasaralla kiinni kankaaseen. Ensin voi tehdä reiän, vaikka saksien kärjellä.

 Farkkujen vyötärönauhaa voidaan kaventaa takasaumasta, laskoksilla tai laittamalla kuminauha vyötärönauhan sisälle. Itse teen usein laskokset. Kiilalla voi leventää, joko takasauman tai sivusaumojen kohdalta.

 Farkkujen vetoketju voidaan vaihtaa. Ensi kannattaa purkaa koko vetoketju hyvin pois. Itse aloitan ompelemalla vetoketjun ensin kaitaleeseen kiinni ja kaitaleen puolelle housuun kiinni. Käytä apuna vanhoja tikkausjälkiä. On hyvä vaihtaa koneeseen paksumpi neula ja vahvempi ompelulanka. Voi ottaa vaikka valokuvan eri vaiheista tai pitää esillä toisia farkkuja, jotta voi tarkistaa miten ketju on kiinnitetty. Farkkuketjun ei tarvitse olla metalliketju. Vahva muovinen housuketju riittää kyllä. Vertaa ketjun pituutta vanhaan ja katso, että se on mahdollisimman saman mittainen. Pidempää ketjua voi lyhentää pohjukasta siirtämällä stopparia tai ompelemalla uusi salpa.


Ehjä vetoketju vielä irti.


 Farkut voidaan kaventaa ylhäältä alas tai vaan polvesta alas. Jos kavennus ei ole suuri, sen voi tehdä vaan siitä saumasta, jota ei ole tikattu päältä. Joskus kavennus on niin suuri, että se on tehtävä molemmista saumoista ( jottei lahje kierrä) ja silloin tikkaukset on tehtävä toiseen saumaan, jos ei ole sovittu muuta. Farkut voidaan myös leventää "hippie"tyyliin esimerkiksi jollain kauniilla ruutu- tai kukkakankaalla.

 Farkut voidaan lyhentää laskoksella nurjalta puolelta sauman kohdalta, jolloin puhutaan alkuperäisestä lyhennyksestä. Se on kiva silloin, kun housun saumat ovat kauniisti kuluneet. Ihan normaali lyhennys ja oranssi tikkauslanka on myös hyvä vaihtoehto. Pidennnyksen voi tehdä ensin niin, että purkaa sauman ja kääntää nauhalla 0,5 cm nurjalle puolelle ja tikkaa kiinni. Tai reilusti jollain hauskalla kaitaleella.

 Farkkujen paikkaus onnistuu lahkeen kohdalta niin, että sivusauma ratkotaan reiän kohdalta auki. Paikkakangas huolitellaan ja laitetaan farkun sisään reiän kohdalle ja ommellaan oikealta puolelta reunoista kiinni ja sitten parsinommelta edes takas mahdollisimman samanvärisellä langalla toimikassidoksen suuntaisesti. Näin paikataan myös haarat, jotka usein hankautuvat puhki.

 Reiitys ja paikkaus voi olla myös tuunauskeino. Raastinraudalla hauska reikä ja parsitaan vaikka kukkakankaalla ja käsin tikataan jollain kauniilla langalla ja pistoilla. Tai voidaan paikata puuvillalangalla virkatulla isoäidinneliöllä!

 Jokohan siinä sitten olisi pöksyjen pelastuskeinot ja mitäs sitten kun kaikki on jo tehty :-)

 
Än yy tee nyt :-)
 Jo aikansa eläneet isännän farkut pääsee käsittelyyn. Leikkasin lahkeensuun sauman pois.


Toisesta reunasta leikataan lahkeet
 poikittain samanlevyisiksi suiroiksi.
Toinen sauma jää kiinni.

 Yleensä, kun olen leikannut kudontaan tai virkkaukseen farkkukudetta, olen leikannut pituussuuntaan. Aloittanut alhaalta ja edennyt ylös taskujen luokse ja tullut alas ja niin kauan, kun ei ole kuin saumat, vyötärönauha, taskut ja vetoketju jäljellä. Nyt kokeilin uutta tapaa. Farkut olivat hyvää peruspuuvillaa, ei mitään joustoa mukana. Epäilin, kun leikataan kapeaa nauhaa, että nauha ei kestä saumojen kohdalla, mutta hyvin kesti, jopa virkkauksen.


Jännä kohta, ettei tule renkaita. Tuli niitäkin.
 Kun rimpsuleikkausvaiheessa toinen reuna jää kiinni, tulee ne aukileikata niin, että kude jatkuu yhtenäisenä nauhana. Leikkaus tehdään aina samalla tavalla.


Yhden lahkeen verran kudetta.


 Leikkasin 1 cm vahvuista kudetta neulontaan ja 1,5-2 cm vahvuista virkkaukseen. Neuletta en ollut koskaan kokeillut ja se yllätti positiivisesti. Tuli joustavaa ja ilmavaa pintaa.


Numero 8 virkkuukoukku ja puikot.
Isoäidinneliöhän se siinä ja ranteet kovilla.

 Farkuista on edelleen jäljellä yläosa. Irrotin taskut ja taskujen alta löytyi kauniisti liukuvärjääntyneet taustat. Piirsin niihin munamuotilla sydämet ja leikkasin niitä 4 kpl.



Munamuotin moninaiset mahdollisuudet.



Indigo on kaunis väri.


 Leikkasin toiseen sydänpariin vielä kaksi pienempää sydäntä kiinnitettäväksi ja vanua sydämien väliin.

 
Helmilaatikko ja napinläpipistot.


 Kiinnitin sydämet pienemmästä alkaen napinläpipistoilla ja laitoin hennosti vanua väliin. Täytteeksi olisi tietenkin voinut laittaa myös farkkusilppua. Vyölenkistä tuli hyvä ripustuslenkki. 





 Toinen sydän muodostuu kahdesta sydämestä, jotka on kiinnitetty napinläpipistoilla toisiinsa ja joka toisen piston väliin tulee helmi. Rautalanganpätkään kiinnitin 4 isompaa helmeä ja sen ompelin samalla kiinni, kun sydämet kiinnittyivät toisiinsa. Vihreällä langalla vielä etupistoilua napinläpipistojen juureen. Toinen sydän sai sekin helmireunuksen pienimpään sydämeen.
Näistä tuli kivat. Todella kauniita molemmat.


Nyt rauhallisia liikkeitä. Huomenna farkuttelu jatkuu ompelun parissa.




tiistai 26. tammikuuta 2016

Hienosti meni.

 Tulin ajoissa kotiin vielä kokeilemaan paria juttua ja palauttamaan mieleen kuinka ne hommat käärittiin. Ensin rullasin tikulle Marcon ja Ritvan kuvaa aikakauslehden kannesta ja lakkasin vaaleanpunaisella kynsilakalla. Tulipas hienot. Ideaksi vaan puuhelmiä väliin.


Lakatut helmet.

Keltaisia ja sateenkaaren
värisiä vesiväri himmelipillejä.


Valmis himmelineliö.

 Osa porukasta virkkasi tai neuloi ja mukavan kokoinen sakki pääsi kiinni helmien pyöritykseen. Himmelineliötä ei kukaan ruvennut kokeilemaan. 


Essin ja Riikan helmet.
Lakattu.




Kaijan helmet.



Lindan helmet.



Pauliinan helmet.



Maija teki hääkirjaa ja pussukoita.



Annikin tekemä kranssi vanhasta kirjasta
styroxrenkaan päälle.



Mitään ei tehty :-)



 Meillä oli nuorisoakin mukana. Johannan poika teki maantiedon läksyjä ja opettajalle tuliaisiksi yhden helmen. Pauliinan tytär Linda hoksasi heti kuinka helmet pyöritetään ja rullasi kauniita helmiä. Annikki oli leiponut maukkaita muffinsseja ja taas tuntui haikealta lompsia kotiin ihan suojakelissä.

 Nyt sitten onkin ihmettä mitä keksitään ensi kerraksi. Ompelija kun olen......Kyllä meidän täytyy sen puitteissa iltaa rakentaa. Näyttelystä tuli jo hyviä ideota. Pitää palaveerata siitä ja töistä ja ripustuksesta ja............. Kiitos. Hyvää yötä ja rauhallisia liikkeitä.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Pakkanen lauhtui.

  Viikonloppu meni nopeasti ja aivan muissa maisemissa kuin Keltinmäessä. Akut on ladattu. Ihan hyvä, että latautui. Tänään tuntui, että virta meni saman tien. Aamulla mukavia kohtaamisia ja kivoja töitä ompelimossa. Sari oli ollut reipas ja kerännyt Pialle töitä pöydän täyteen. Iltapäivällä aihe olikin sitten eläke ja sen suhteen tippaleivät kovilla. Eläkehän nyt pakenee vaan vuosi vuodelta kauemmas, mutta mikäs kiire tässä, kun on mukavaa tekemistä.

 Asiaan!!!! Huomenna aiheena Keitaalla ja Käsityöryhmässä on materiaali Paperi. Hirveän paljon vieraampi, kuin villalanka, mutta haastetta pitää olla. Arvioitsija Maire saapuu myös paikalle. 

Vesiväreillä värjättyjä kirjan sivuja. 


 Kokeilemme paperihelmiä ja himmelipillejä. Vanha kunnon helmi-idea on kaunis, kun se kierretään puikon tai tikun ympärille ja liimataan kiinni. Helmen voi myös lakata, vaikka kynsilakalla. Helmet voi tehdä saman sävyisistä aikakauslehden sivuista, jolloin helmistä tulee kaunis yksivärinen tai kaikenvärisistä sivuista ja silloin helmiin voi yhdistää, vaikka yksivärisiä puuhelmiä. Helmen muoto määräytyy siitä, kuinka paperisuiro on leikattu. Helmen paksuus muodostuu suiron korkeudesta. Aikakauslehden korkeus on hyvän kokoinen perushelmeen. Paras tapa leikata paperia on alustan päällä ja mattoveitsellä. Saksien kanssa reunasta tulee epätasainen ja leikkaaminen on hitaampaa, mutta onnistuu.



Kevät Himmeli.
Puuhelmiä ja kristalleja.


 Himmelin teko olikin sitten ensikertalaiselle erittäin mielenkiintoinen tuttavuus. Tykkäsin ja kun hokasin kuinka ruutu muodostuu, voi himmeliä jatkaa, vaikka kuinka suureksi ja erilaiseksi. Perusneliö koostuu esimerkiksi 12 kpl 5 cm x 5 cm pilleistä. Ensin neljä pilliä yhdistetään kehäksi ja sitten kaksi pilliä yhdistetään alakulmaan ja toiset kaksi pilliä alakulmaan ja sitten pilli kerrallaan keskiosaksi......  Pitkää neulaa käytetään työvälineenä ja lankana voi käyttää pehmeää puuvillalankaa, jotta paperi ei repeäisi. Löysin kaksi tapaa tehdä perusneliön. Pillien pituuksia vaihtamalla saa erimuotoisia neliötä ja eri kokoisia neliöitä voi laittaa sisäkkäin. Kuvan Himmelissä on kolmea erikokoista pilliä.

 Se minkälaiseksi huominen ilta muodostuu, on arvoitus. Olen pyytänyt ryhmäläisiltä paperista tehtyjä juttuja. Taiteltuja, leikattuja, liimattuja....... Kuitenkin ainakin kahvit keitetään :-)

Rauhallisempia liikkeitä.




tiistai 19. tammikuuta 2016

Väsynyt, mutta onnellinen.

 Hyvin nukutun yön jälkeen taas kunnolla päälle ja uudet nahkarukkaset käteen ja nokka kohti keskustaa. Aamupäivä meni vanhojentanssipuvun kavennuksessa ja lyhennyksessä. Päälihelmaa oli varmasti yli 6 metriä ja vuori ommeltu pussiin. Korsetti yläosassa oli paljetteja ja helmiä, joista muutaman ompeli  takaisin kavennuksen jälkeen. Olin höyryttänyt leningin, kun tyttö tuli sen hakemaan. Sovituksessa huomasimme, että hyvä oli. 

 Helsinkiin iltapäivällä lähtenyt mies sai tunnissa vaihdetun työtakkivetoketjun mukaansa. Eli ihan reipasta vauhtia töissä niin, että en ehtinyt neuleita miettimään. Ennen kello 15 olimme kuitenkin kotona kaupan kautta ja ehdin rauhassa syödä kokin tekemän sapuskan ja juoda kahvit. 

 Sitten kahteen kassiin kimpsut ja kampsut. Neuleita, kirjoja, ohjeita, kahvia ja maitoa.....sisäkenkää ja pöytäliinaa. Tuikut, jotka jäi polttamatta. Kasasin neuleet sivupöydälle pöytäliinan kanssa ja kirjat levittelin pöydille. Saimme seuraamme Tuulikin ja Sarin, joka on yksi arvioitsija ja vanha tuttu.

 Latasin kahvin- ja vedenkeittimen valmiiksi ja Marja-Leenan ihana mustikkapiirakka odotti paussia.
Porukkaa tuli taas 10 innokasta ja siinä kuulumiset vaihdettiin ja sitten asiaan.

 Näytin sukan kantapään neulomisen ihan livenä ja sitten jokainen sai rauhassa neuloa mitä halusi tai virkata. Sitten joimme ihanat kahvit ja jatkoimme neulomista ja jutustelua. Kahvihetki oli oikein perusteltu. Se katkaisi illan hyvin. 


Tunnelmakuva

 Ensi kerralla otetaan aiheeksi paperi ja seuraavalle kerralle jollain tavalla ompelu. Tuunaus.....? Niin miellyttävä kokemus taas tänään, että ihan puistatti. Tykkäsin.
KIITOS. Hyvää yötä ja rauhallisia liikkeitä.

maanantai 18. tammikuuta 2016

Pakkasta 25 astetta Keltinmäessä.

Tossuista tuli valmista.

Neulottu peruskappale.
Kärkikavennus.
Virkattu isoäidinneliö.

Kappaleet yhdistetty ja
virkattu reunus ja lenkki.


 Tänään vielä kuvasin muutaman kuvan samalla, kun korjasin sen yrittäjäjuhlapuvun ja kavensin takin. Ehdin vielä kaventaa ja lyhentää parit housut. Iltapäivällä sain viestin Sirpalta Viitaniemen ammattiopistolta, että haetko Vaatetusalan erikoisammattitutkinto 2013 kansion. Erikoismitoitetut pukineet näytön suoritin suunnittelemalla Katille pikkumustan. Suunnittelu, vartaloanalyysi, kaavoitus, kuosittelu ja leningin valmistus. Tämä koulutus oli erittäin antoisa ja kansion selaaminen toi mukavia muistoja mieleen.




Pikkuneuleita.


Valkoinen lautasliinamansetti ja virkatut reunat.
Sukkapuikoilla joustinneule.
Virkatut kukat ja ommellut napit.

 Lautasliina on ommeltu vanhasta pöytäliinasta ja värjätty siniseksi. Kukka on painettu
sapluunatekniikalla ja liukuvärjätty töpöttäen. Kukka on kirjottu.

Pitsineulehuivi.
Liukuvärjätty villalanka.
 Sitten siihen VILLASUKKAAN. Ensin luodaan neljällä jaollinen lukumäärä silmukoita langan ja jalan ja puikon koon mukaan. Voit luoda silmukat kahdella puikolla tai paksummalla puikolla, jotta reuna ei kiristä. Jaa silmukat 4 puikolle. Yhdistä suljetuksi neuleeksi. Neulo varsi sen pituiseksi kuin haluat. Voit neuloa varren 2 oikein 2 nurin tai 1 oikein 1 nurin tai vaikka pitsineuletta tai sileää neuletta...... Silloin saattaa joutua tekemään varresta muotoon neulotun. Kuvassa vartta on vain nimeksi.

 Kantalappu neulotaan vahvistettuna neuleena 1. ja 4. puikon silmukoilla. Puikot ovat aloituslangan molemmilla puolilla. Ensin neulotaan 1 puikko normaalisti. Käännetään työ ja nostetaan ensimmäinen silmukka nurin. Neulotaan loput silmukat nurin. Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka. Neulo seuraava silmukka oikein. Nosta seuraava neulomatta ja jatka tätä kerroksen loppuun. Neulo yhtä monta kerrosta kuin kantalapussa on silmukoita. Neulo viimeiseksi nurja kerros.

 Jaa kantalapun silmukat 3 puikolle. Kavennukset menevät kauniisti, kun oikealla puikolla on parillinen määrä, keskellä pariton ja vasemmalla yksi silmukka enemmän kuin oikealla. Tällöin keskimmäisen puikon reunoilla on siis neulomatta nostetut silmukat.


Kantalapun silmukat on jaettu 3 puikolle.

 Kantapohja neulotaan vahvistettuna neuleena keskimmäisen puikon silmukoilla. Neulo oikea puikko vahvistettua neuletta. Neulo keskimmäisen puikon silmukat, nosta viimeinen silmukka neulomatta. Neulo vasemman puikon ensimmäinen silmukka keskipuikolle. Vedä nostettu silmukka neulotun silmukan yli. Käännä työ. Nosta 1. silmukka puikolle nurin neulomatta. Neulo keskipuikon silmukat nurin, paitsi nosta viimeinen silmukka reunapuikolle. Neulo keskipuikon viimeinen ja reunapuikon ensimmäinen silmukka nurin yhteen. Käännä työ ja nosta taas oikealla ensimmäinen silmukka neulomatta. Jatka näin, kunnes reunapuikkojen silmukat loppuvat ja viimeiseksi neulotaan oikea kerros.


Kantapohja
 Kantalapun reunasta poimitaan silmukoita, jotta voidaan taas jatkaa suljetun neuleen neulomista 4 puikolla. Poimi kantalapun reunasta sivusilmukat tyhjälle puikolle. Yhtä monta kuin yhdellä puikolla on silmukoita. Voit poimia 2 ylimääräistä silmukkaa kantapohjan reunoihin ja 1 ja 2 puikkojen väliin ja 3 ja 4 puikkojen väliin, jotta työhön ei muodostu reikiä. 


Sivusilmukat on poimittu.
 Jaa kantapohjat silmukat 1. ja 4. puikoille. Jos määrä on pariton, neulo 2 ensimmäistä silmukkaa yhteen. Neulo poimitut silmukat kiertäen ja 2. ja 3. puikon silmukat normaalisti oikein.



Kiilakavennukset.

 Kiilakavennukset. Neulo 1. puikon silmukat, kunnes puikolla on 2 silmukkaa. Neulo silmukat oikein yhteen. Neulo 2. ja 3. puikon silmukat oikein. Tee 4. puikon alkuun  ylivetokavennus: nosta 1. silmukka neulomatta. Neulo seuraava silmukka ja vedä nostettu silmukka neulotun yli. Neulo loput silmukat. Neulo 1 välikerros. Kavennuskerros. Neulo tästä eteenpäin aina yksi välikerros enemmän kuin edellisten kavennuskerrosten väliin. 2 välikerrosta. Kavennuskerros.......Kunnes kaikilla puikoilla on sama määrä silmukoita. Jatka terän neulomista suljettuna neuleena kunnes pikkuvarvas peittyy.


Valmis mallisukka, jossa muuten kaikki OK,
mutta vartta ja terää on vain nimeksi.


 Kärkikavennukset tehdään puikon keskellä ja lopussa. Jaa puikon silmukkamäärä kahtia. Neulo ensimmäisen puolikkaan kaksi viimeistä silmukka yhteen puikon keskellä. Neulo toisen puolikkaan kaksi viimeistä silmukkaa  yhteen puikon lopussa. Neulo yhtä monta välikerrosta ennen seuraavia kavennuksia kuin kavennusten välissä on silmukoita.

 Välikerrosten määrä vähenee aina yhdellä. Kavenna kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 2 silmukkaa. Päättele silmukat ja lopuksi lanka.

 Huh huh. Kyllä se siitä. Tämä tietotekniikka ei ole minun juttu ja otan vinkkejä ja oppia vastaan esimerkiksi tästä blogista. Laitan vielä hyvää yötä sukkakuvan.


Rauhallisia liikkeitä.






sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Käsityökeitaan toinen tapaaminen.

Erilaisia huiveja.

 Käsityöillan aiheena on neuleet ja koko viikonlopun olen kerännyt kaapeista vielä kotona olleita neuleita. Onhan niitä. Puseroita enää vähemmän ja lastenvaatteistakin on osa annettu pois. Kuvia viimevuosina olen ottanut paljon. Niitä löytyy enemmän Facebook sivuiltani: www.facebook.com/pia.koivisto.5

 Tähän kokoan muutaman kuvan inspiraatioksi. Olen paljon tehnyt sukkia, huiveja, pipoja ja lapasia, villapaitoja ja -takkeja. Pidän villasta materiaalina, eikä se pahemmin kutita. Olen villasukka ihminen, vaikka ne kuulemma jatkuvasti käytettynä kuivaavatkin jalkoja? On olemassa villalankaa, johon on lisätty aloe veraa.


Tässä sukat, jotka sitten laiton pesukoneeseen
 ja ne huopu. Kuva jäi muistoksi.
 Kauniin pitsineulesukat väriä vaihtavasta ohuesta
sukkalangasta, josta 25 % keinokuitua.
Ohje kirjasta: Rakas villasukka.


Bambu- ja puuvillalangasta neulottuja tiskirättejä.


 Ennen vanhaan muistan, kun saatoin lukea kirjaa ja neuloa ja vielä katsella telkkaakin yhtäaikaa. Enää ei ihan niin taitavia olla ;-) Paljon olen tehnyt kirjoneuleena ja pitsineuleena. Neulomisen olen oppinut Marjatta-tädiltäni jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa, koska koulussakin toimin "apuopena" kässätunnilla. Varhaisin muisto neulomisesta on se, kun olen kiertänyt lankaa puikon ympärille, eikä ole syntynyt mitään. Onneksi täti huomasi tuskan. Olen hänen kanssaan siitä jutellut useaan kertaan.


Tässä rakkain työni. Kirjailtu pienillä
siemenhelmillä. Satiininauhat.
Tämä pieni kaunis pusero on tehty Emmille (nyt 25v).
Ohutta villaa. Satiininauhaa ja kirjotut ruusut.
Tässä puseron takapuoli. 
Myssy ja pusero. Puuvillasekoitelanka.



Tiistaina voi ryhmäläiset tehdä jotain yksinkertaista ja kaksinkertaista :-) Omien taitojensa mukaan. Tuon omia töitäni ja kirjoja, joita saa tutkailla rauhassa. Yleisön pyynnöstä käymme läpi sukan kantapään neulomisen.


Hauska mukimansetti.
 Palmikko ja nappikiinnitys.


Omaa kirjastoa.


 Elämää ompelimossa osuuteen tällä kertaa huomenna odottaa yrittäjäjuhlamekon helman lisätasaus sovituksen jälkeen. Muuten leningin kavennukset onnistuivat. Asiakkaalle, joka perjantaina soitti, kavennetaan villakangastakki. Pojan kanssa käymme iltapäivällä matkalaukku ostoksilla.

 Nyt kaikille rauhallisia liikkeitä ja kauniita unia.

tiistai 12. tammikuuta 2016

 Tänään ei sitten aamulla ollutkaan niin paljon pakkasta ja vaihdoin toppapuvun pois. Aivan järkyttävä viima meni luihin ja ytimiin. Tein ensin muutamat korjaukset ja sitten kun katselimme kuinka ulkona keli senkun muuttui, aloitin tekemään itselleni työasua. Erikoismittapukine opinnoissa piirsimme henkilökohtaisen peruskaavan ja sillä kaavalla sitten leikkasin pellava/viskoosi tunikan vähän pidemmällä hihalla ja avarammalla pääntiellä. Lisäsin hihansuihin pitsit, jotka olin värjännyt koulussa ja ne ompelin ensin kaitaleen päälle. Kangas oli nyt kyllä ihan uusi, mutta koristeet vanhat.


 Eilen illalla pesin kankaan varmuuden vuoksi kutistumisen takia. Iltapäivä meni ompeluun ja kello 16 aikaan pääsin kotiin ja keräsin kimpsut ja kampsut ja menin kohti tuulta ja tuiskua mäen ylös ja alas. Vahtimestari oli minua onneksi vastassa, jotta löysin valokatkasiat. Hänellä ei ollutkaan mitään kiirettä ja enismmäinen ryhmäläinenkin tupsahti sisään. 

 Ryhmäläisiä saapui 10 henkilöä ja olin pöydälle laittanut pellavaliinan ja tuikut palamaan. Levittänyt tilkut, peiton ja laukun pöydälle. Työkalupakkini. Kerroin ensin itsestäni ja rakkaudesta käsitöihin. keltinmäkeläisyydestäni ja yrittäjyydestä. Sen jälkeen kävimme kaikkien kanssa läpi suhde isoäidinneliöön samalla, kun he esittelivät itsensä. Kierroksen aikana kävi selville, että osalla virkkaamisesta oli kulunut tosi kauan ja osa oli virkkauksen kanssa hyvinkin sinut.

 Ohjasin mallineliöiden ja ohjeen mukaan ja virkkasin paksulla kuteella malliksi. Yllättävän vaikeaa oli osalla lukea piirustusta ja ymmärtää kuinka neliö kasvaa. Ensimmäinen puolitoista tuntinen meni nopeasti ja sitten olisikin voinut olla, vaikka kahvin paikka. Toinen asia mihin kiinnitin huomiota oli se, että olisi pitänyt näyttää ensin kokonaan osa neliön virkkausta sitä tarvitseville, eikä vuorotellen heti auttaa kaikkia.

 Tunnelma oli mukava. Ryhmäläiset juttelivat keskenään ja minä muistin pitää suuni kiinni välillä. Suurin ihanuus oli se, kun kello 20 jälkeen osa teki lähtöä saunaan ja lumitöihin sanoivat, ensi tiistaina nähdään. 

 Nyt kello tulee 23 ja silmät sikkuralla tätä kirjoitan, mutta iloisena ja onnellisena. Äsken sain viestin ja kuvan, missä oli neliötä jatkettu ja kerrottiin, että KOUKUSSA. Toisessa viestissä kiitettiin isosti mukavasta illasta. Ensi kerralla jatketaan neulonnalla ja muistetaan kahvitella, koska eräs lady lupasi leipoa piirakan. 


Olin sitten ohjaamassa.


Avainkuori


maanantai 11. tammikuuta 2016

Vielä yksi yö.


 Sain henkilökohtaisen näyttösuunnitelmani tehtyä aikataulussa marraskuun 25 päivänä heti Lontoon matkan jälkeen.

 Käsityöntekijän ammattitutkinto.
Ammattiala: kädentaitojen ohjaus. Tuotteiden suunnittelu, tuotteiden valmistus ja käsityöyrityksen tuotanto ja liiketoiminta.
 Suorituspaikka ja kuvaus:
Keltinmäen Keidas. KÄSITYÖKEIDAS- ryhmä kokoontuu 5 kertaa tiistai-iltaisin. Käsityökeidas- ryhmä ohjauskokonaisuuden ja työprosessin suunnittelu. Eri tekniikoiden kokeilut, mallit ja ohjausaineiston tuottaminen. Tekniikoina esimerkiksi neulonta, virkkaus, paperi ja huovutus. Yhteydenpito ryhmäläisiin ja markkinoinnin suunnittelu. Asiakasyhteistyössä ja -lähtöisesti käsityöryhmän ohjauksen toteutus suunnitelman mukaan. Asiakas- ja aluelähtöisesti suunniteltavan käsityöohjausryhmäkokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen hinnoittelu.
 Keltinmäen Keitaan ruokala. Käsityökeidas- näyttely on sovittu maaliskuulle. Näyttelyn suunnittelu. Käsityökeidas- ryhmän tuloksena syntyneiden töiden näyttelyn suunnittelu, valmistelu ja tiedottaminen. Ryhmän tuloksena syntyneiden töiden näyttelyn asiakaspalautteen kerääminen ryhmäläisiltäja näyttelyn nähneiltä henkilöiltä. Näyttelyn suunnittelun ja toteutuksen hinnoittelu.
 Liiketoimintasuunnitelman esittely ja palveluiden hinnoittelu.
 Arvioijat ovat tiedossa.


Tästä se kaikki sitten alkoi. Vanhasta itsevirkatusta vauvan ja Maija-kissan peitosta ja ihan uudesta kirjasta. Huomenna tutkimme virkkausta ja isoäidinneliötä.

Ohut villalanka


Paksu puuvillaontelokude

Ohut väriävaihtava villalanka

Puuvillalanka

Kalalanka

Puuvilla/metallilanka. Ommellut helmet.
Korviskoukut ja sormusrunko


7 veljestä villalanka

Ohut villalanka

Elämää ompelimossa....... Olihan sitäkin. Ensin aamulla kipitin pakkasessa (olisiko ollut -18 astetta) töihin. Nautin aamukävelyistä. Tippaleivät tekevät kummallista työskentelyä niin, että ompelimoon saapuessa voi rauhassa ryhtyä töihin. Olimmekin Sarin kanssa kahdestaan Riitan ollessa flunssassa. Sain siskon tytön vanhojenpäivätanssipuvun korjattua, lyhensin, kavensin ja siirsin napit villakangastakkiin. Eräs rouva sai ostosmatkallaan uuden toppauksen leninkiin ja huivin silityksen. Mukavan vilkasta. Minun piti lähteä ajoissa tekemään liiketoimintasuunnitelman kohtaa Vastuullinen yritys, mutta kuinka ollakaan.....kello oli 17 ja valkoinen ratsu haki takaisin kotiin. Täällä tein joulukuun tilit ja nappasin murua rinnan alle ja nyt kello tuleekin Nukku-Matin aika, jos saan nukutuksi.