Näyttelyn purku.

 Sunnuntai aamuna otin kassin mukaan ja pakkasin siihen uusimman Taitolehden, kahvia, maitoa ja taisi olla sakset. Olin hyvissä ajoin Keitaalla ja selasin vieraskirjaa, johon oli kertynyt aukeaman verran nimiä ja kommentti: HIENOA KÄDENTAIDOT KUNNIAAN.

 Tuohon kommenttiin oli mielestäni kiteytynyt kaikki se hurmoksellisuus, mitä vain esimerkiksi isoäidinneliöiden virkkaaminen voi parhaimmillaan olla, meille hurahtaneille.

 Kaija tuli heti kohta minun jälkeeni tuoden ihanaa suppilovahveropiirakkaa. Osa töistä oli jo haettu, joten seinällä oli ammottava tyhjä aukko. Pienellä mutta tehokkaalla porukalla nostimme tavarat alas seiniltä ja jaoimme käsityöt omistajilleen. Kahvittelu piirakalla kruunasi viimeisen kerran, puhumattakaan Maija upeasta Ruusukakusta, jota kaikki eivät ehtineet maistamaan.

 Aivan uskomattoman upea talvi sai hienon päätöksen. Kolme kuukautta meni siivillä ja tätä on ihana jatkaa. En uskonutkaan, että tykkäisin näin paljon, mutta osui ja uppos :-) Herkällä hetkellä lupasin syksystä puhua Tuulikille. Selvästi porukasta tykkäsi pari muutakin ja innokkaita käsityöntekijöitä ensi joulua odotellessa varmasti löytyy.

 LÄMMIN KIITOS, HALAUS JA NIIAUS TEILLE KAIKILLE JA ITSELLENI.

 USKALSIN TOTEUTTAA YHDEN HAAVEISTANI TEIDÄN KANSSANNE.

Ollaan yhteydessä ja ihanaa kesää. Virkkaus on muuten ihana kesäkäsityö. 

Sen voi ottaa vaikka biitsille mukaan.

Toivottaa: Pia

Terveisiä Portugalista.

 Matkustimme koko tiistaipäivän Portugalista Mikon luota Pinhal Novosta. Tiistai aamu oli surullinen Brysselin pommien takia ja jännitti matkustaa muutenkin. Meillä oli lento Lissabon-Amsterdam ja Amsterdam-Helsinki. Pääsimme lähtemään ajoissa kämpiltä, majatalosta, jossa aivan ihana emäntä piti meistä huolta. Majatalosta oli kävelymatkaa Mikon luokse hissun kissun melkein tunnin verran. Linja-auto meni läheltä ja melkein Mikon ovelle, se otti alle 15 minuuttia. Junapysäkille oli 15 minuutin kävelymatka, mutta vaan yksi pysäkin väli.

 Lähdimme aamulla linja-autolla ensin Pinhal Novon junapysäkille ja siitä sitten nopea juna Lissaboniin. Rautatieasemalta taksi lentoasemalle. Terminaalin löydyttyä olikin sitten odotusaikaa ja lento pääsi lähtemään muutenkin myöhässä tiukkojen turvatarkastusten takia. Annoimme kaikki matkatavarat ruumaan, kun pyysivät, koska kone oli aivan täysi. Itselleni en enää uskaltanut jättää käsilaukkuun virkkuukoukkua, vaikka menomatkan virkkasinkin ensimmäistä kertaa lentokoneessa.

 Lento meni hyvin ja kone oli täysi. Jännitystä piisasi, että ehtiikö kone ja me Helsingin koneeseen. Niinhän siinä kävi, että puolelta kun koneen piti lähteä, olimme jonossa heti tasan jälkeen.
Ehdittiin :-)

Aamukävelyllä bongattuja kukkia ja pienet puut ovat ehkä oliivipuita.
Lehdet eivät olleet edes vielä puhjenneet.

 Kuvassa aamukävelykukkasia. Mansikat kypsyivät ja sitruuna- ja appelsiinipuut olivat täynnä hedelmiä. Jokaisessa pihassa oli koira tai koiria ja haukkuivat, kun kuulivat, että joku menee ohi. Ilma oli viileä ja sisällä kylmä. Kävellessä, kun aurinko paistoi, tuli lämmin. Pihoissa oli kanoja ja yksi iso possukin nähtiin. Alue oli maaseutua ja Pinhal Novosta porukat junalla töihin joko Lissaboniin tai Setubaliin.

 Helsingissä oltiin sitten ti-ke yönä puolenyön aikaan ja odotellessa laukkuja Koiviston nimeä ja jotain muuta kuulutettiin ja Harri sanoi, että nyt ne ilmottaa, että laukut jäi. Niinhän ne jäi. Annoimme laukkujen tuntomerkit ja lupasivat ilmoittaa meille kello 14 mennessä Kirkkonummelle (äidin koti), että jos laukut voi hakea Hki-Vantaalta ennen kuin lähdemme kotia päin. Kirkkonummella meni jonkin aikaa ennen kun unimatti tuli.

 Keskiviikkona ei puhelinsoittoa kuulunut ja ajattelimme, että no yritetään soittaa vielä. Lapussa, joka saatiin oli in english speaking henkilö ja ihan turha soitto. Harri sai sitten jostain jonkun kiinni ja saimme selville, että matkalaukut tulee Tikkakoskelle ja sieltä kotiin. Niin kävikin ja torstai aamuna, kun olin töissä, laukut olivat tulleet kotiovelle ja herra sai kapakalat, juustot ja viinit ehjänä perille.

Aika hyvin lähti ruoto irti.

 Harrin tekemät sapuskat Mikon kämpillä. Lähikaupasta ostettua tuoretta kultaotsa-ahventa ja kaasuhella. Kokki täpinöissään. Raikasta valkoviiniä. Ruoka, olut ja viini oli edullista, muuten esimerkiksi karamellit ja toilettituotteet samoissa hinnoissa kun meillä. Kovasti paljon pitivät makeasta ja kahvi juotiin makean jälkiruuan jälkeen pikkusena, tiukkana kahvina.

Isoäidinneliöt Mikon kämpän lattialla ja
punaviiniä kauniissa kuohuviinilasissa.

 Olin joskus aloittanut jämälankaneliöiden virkkaamisen ja otin työn mukaan reissuun. Koneessa oli hyvä virkata ja matka meni nopeasti. Kukaan ei tarkastuksessa kysynyt mitään, vaikka oli metallikoukku. 

Setubal. Vanhakaupunki.

 Lauantaina heräsimme ajoissa ja menimme Setubal nimiseen kaupunkiin meren rannalle. Linja-autolla alle puolen tunnin matka. Siellä kävimme syömässä grillattua kalaa ja kauppahallissa. Siellä olikin jos jonkinlaista elävää......

Harri säikähti, kun löysin itselleni uuden miehen.

  Kyllähän matkailu avartaa ja taas on ihana olla kotona. Mikolla kaikki hyvin ja kiva kämppä ja kämppäkaveri ranskalainen Simon. Puolalainenkin kaveri oli siinä kämpillä, kun Harri teki koko jengille kukkoa viinissä suomalaisittain.

 Yksi juttu vielä. Mennessä löysin vihdoin uusimman Taito lehden lentoaseman kioskilta.

Taito lehti. Piitu Nykoppin ja Sveta Peuran nukkekurssi.

 Meidän ihanalta nukkekurssilta. Olisin niin halunnut ehtiä tekemään yhden nuken näyttötilaisuuteen, mutta aika ei riitä mihinkään.

 KÄSITYÖKEIDAS -ryhmän näyttely puretaan sunnuntaina 3.4 ja tässä vielä pyhien aikana lähetän ryhmäläisille lupaamaani postia. Maija lupasi tehdä kakun ja kahvit tuon minä. Pyrin saamaan näyttötilaisuuden nyt viikolle 16. Sitä ennen pitää aineisto saada arvioitsijoille. Nyt on siis pakko keskittyä olennaiseen.

Hyvää pääsiäistä.

 Sisko Minna ja Kari tulivat eilen käymään ja olin ostanut itselleni oransseja ruusuja pääsiäiskukiksi ja Minna toi sekokimpun. Saimme ihanan kimpun, kun yhdistin molemmat.

Rauhallisia liikkeitä vielä pari päivää ja tiistaina jakun leikkaus sovitukseen ja leningin loppuun ompelu.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ

Mihin me jäimmekään?

 Kyllä tiistai-ilta ilman käsityöryhmää tuntui ihan tyhjältä. Uskon, että ryhmäläisillä taisi olla helpompaa käsitöiden parissa. Itse tein kovasti töitä, eli käsitöitä töissä. Jossain vaiheessa tuntui, että pitää taas tehdä jotain näytön eteen. On niin helppoa vaan antaa elämän viedä ja säpsähdellä tärkeitä asioita muistaessa.

 Olen päivitellyt Ompelupalvelu Pia Koiviston Facebook sivujen albumeita. Albumeista löytyy mittatilaustöitä, sisustusjuttuja, neuleita ja kaikenlaisia käsitöitä elämäni ja yritykseni varrelta. Sieltä löytyy myös kaikki koulun työpajat, joihin viime vuonna osallistuin ja paljon kuvia nukkemuotoilusta. Nyt koulun albumit on aikalailla päivitetty kuvineen ja teksteineen valmiiksi. Toimikoon Facebook portfolionani.

 Sunnuntaina 28.2 kokoonnuttiin kello 10 Keitaalle pikkuisen pienemmällä porukalla, mutta riittävällä. Aloitimme päällystämällä styrox-levyt kankailla. Kiinnityksessä käytimme nuppineuloja.

Kaija ja Ritva kiinnittävät kangasta styrox-levyyn.

Päällystetyt styrox-levyt.

 Levyt ripustettiin kattokoukkuihin pakettinarulla. Levyt on narulenkkien varassa. Ylös pääsimme tikapuilla ja koukkukeppiä käytimme apuna lenkkien pujotukseen.

 Lyhyelle seinälle viritettiin heinäseipäistä ja verkosta sydeemi, johon sitten vaan pujotettiin töitä tai kiinnitettiin neuloilla. Sydeemi kiinnitettiin seinälle siimalenkkien avulla ylös koukkuihin.

Johanna ja Marja-Leena verkossa.

Herkullinen kahvihetki. Taas jaksaa.

 Tässä vaiheessa nautimme ihanasta Johannan kakusta. Uudestaan hommiin, kun kakku laskeutui.

Miellyttävä pöhinä.

Käsitöitä.

Valmis verkkoseinä.

 Työt vaan esille. Alotitimme lyhyestä seinästä ja ripustimme verkkoon kaikki isoäidinneliöt. Verkon alapuolelle pöydälle neliötyynyt ja keltaset paperitähdet. Lisäksi pöydällä pikkuständissä ilmoitus ja vieraskirja.

Liisa ja Pia.

Ensimmäiseen levyyn kiinnitimme neuleet. Ihania sukkia ja töppösiä. Lapaset ja huivi.

Pink Ladies Ritva ja Pia ripustushommissa.

Neuleet ja Maijan paperipussit.

 Toiseen levyyn laitoimme helmet ja farkkusydämet.

Kaija ja Marja-Leena asettavat korut ja sydämet.

Valmis korulevy ja paperitöitä.

Annikin paperitöitä.

 Saanko esitellä KÄSITYÖKEITAAN näyttely.

KÄSITYÖKEITAAN onnellinen ja ylpeä ohjaaja.

Palautetta :-)

 Eikä siinä vielä kaikki. Näyttely puretaan 1 tai 2.4 lauantaina tai sunnuntaina. Ilmoitan siitä sitten henkilökohtaisesti. Nyt vielä viikko töitä ja sitten poikaa katsomaan Portugaliin isännän kanssa. Aamulento tiistaina 15 ja takaisin seuraavana tiistaina.

KIITOS vielä kaikille yhdessä ja erikseen. Jatketaan harjoituksia.

Rauhallisia liikkeitä ja hyvää yötä.

Näyttelyn suunnittelua.

 Viimeisellä kerralla kävimme läpi valmiita töitä ja kuka mitäkin tuo näyttelyyn. Pyysin ahkerilta ryhmäläisiltä myös nimet töihin, mutta se osoittautui hankalaksi toteuttaa missään teosluettelossa. Töitä oli sen verran paljon. Tyydyimme KÄSITYÖKEIDAS -ryhmän jäsenten nimiluetteloon, jonka kirjoitin vieraskirjaan.

 Keitaan näyttelytila on iso huone, jossa kokoonnuimme ja jossa tarjoillaan lounas. Tilassa on suuria pöytiä ja tuoleja. Pitkällä seinällä on tasohylly koko leveydellä. Keitaan seinät on remontoitu ja esimerkiksi taulut kiinnitetään roikkumaan koukkuihin, jotka ovat kiinni katonrajassa olevassa laudassa.

Pitkä seinä.

 Kuvissa Keitaan edellinen näyttely, jossa oli upeita Paula Ylkäsen maalauksia.

Lyhyt seinä

 Keitaalla oli styrox-levyjä, joista kaksi päätimme päällystää kankaalla pitkälle seinälle. Heinäseipäitä oli rouvilla myös ja niistä lyhyelle seinälle kahden seipään väliin iso verkko. Siihen ripustaisimme töitä. Kaksi muuta seivästä pitkälle seinälle reunoille roikkumaan. Siis suunnitelmahan olisi sillä selvä :-)

Vieraskirja värjätystä kankaasta.
Koristeena värjätty pitsi ja helmikirjailu

Kirjan kirjanmerkki.

 Minä lupasin hoitaa vieraskirjan ja näyttelyilmoitukset. Johanna tuo kakun ja sunnuntaina 28 päivä helmikuuta kello 10 kokoonnuttiin pystytystalkoisiin.

Ilmoitus.

 Nyt tarttis tehdä vielä yksi lasku ja aamulla taas aikainen herätys. Rauhallisia liikkeitä.

Viides ja viimeinen kerta.

 Viimeisellä kerralla teimme töitä loppuun tulevaa näyttelyä varten ja puhuimme töiden viimeistelystä. 

 Alla olevassa kuvassa on tilaustyönä häälahjaksi neulomani sukat, jotka on ompelimossa höyryraudalla tosi nopeaa viimeistellä. Raudassa on teflon pohja, mutta siltikään raudalla ei saa painaan vaan annetaan vain höyryä. Oion sukat ja venytän ne oikeaan kokoon ja annan sitten kuivua. Langanpäät olen viimeistellyt ennen höyrytystä.

 Kotioloissa neule oiotaan silityslaudalle, retkipatjalle (matolle) tai styroxlevylle ja peitetään kostealla silitysliinalla (esim. sideharsokangas). Työ höyrytetään materiaalin mukaisessa lämpötilassa, kuljettamalla silitysrautaa niin, että se juuri koskettaa silitysliinaa, muttei paina neuletta.  Lisänä voi käyttää silitysraudan omaa höyryä. Työn voi tarvittaessa kiinnittää nuppineuloin alustaan, jolloin reunatkin saavat  kunnolla oikenemaan ja pysymään paikoillaan höyrytyksen ajan. Silitysjälki paranee, jos höyrytetystä työstä taputtelee vielä höyryn pois heti höyrytyksen jälkeen.

 Neule voidaan myös kastaa kädenlämpöisessä vedessä (puristetaan liika vesi pois) tai suihkuttaa suihkepullosta vettä neuleeseen. Työ oiotaan sopivalle alustalle oikeaan muotoon ja jätetään kuivumaan ilmavaan paikkaan. Työn päälle voi asettaa froteepyyhkeen painoksi. Samalla työ kuivuu nopeammin. Poista pyyhe jonkin ajan kuluttua.

 Neule tai neulekappaleet voidaan myös kiinnittää nuppineuloilla alustaan. Näin saadaan neuleisiin oikea muoto ja reunatkin suoriksi. Muista mitata oikea muoto.

 Viimeistely tehdään sen takia, että pinnasta tulee tasaisempi, neuleesta notkeampi eikä käsialan epätasaisuudet näy, saumojen ompelu helpottuu ja neuleen reunat eivät rullaannu niin helposti. Neuletta ei saa silittää lyttyyn, koska sen on oltava kuohkea.

Hääparin sukkiin kirjottu jälkeenpäin
 sydämet matkien silmukoita.

Palautelomake

 Olin viimeiselle kerralle laatinut palautelomakkeen. Halusin saada ensimmäisestä itsenäisestä ohjausjaksosta mahdollisimman paljon arvokasta tietoa.

 Sain kaikilta 12:ta ryhmäläiseltä täytetyn palautelapun. Asukasyhdistyksen alueelta oli 7 ryhmäläistä, kaupunkialueelta 3 ja ulkopaikkakuntalaisia 2. Ikäjakauma oli, että nuorin 11-vuotias, yksi 21-vuotias, yksi 33-vuotias, 2 yli 40 vuotta, 1 yli 50 ja 5 henkilöä yli 60 vuotta ja vanhin 79-vuotias. Kaikki ryhmäläiset olivat naisia.

Seuraavaksi pyysin palautetta asteikolla 5-1, kiitettävä-heikko.

Ohjauksen laatu                                       Kiitettävä 5   7 kpl

                                                                 Hyvä 4           5 kpl

Tilat ja opetusvälineet                             Kiitettävä 5   4 kpl

                                                                 Hyvä 4           8 kpl

Kurssin ilmapiiri                                      Kiitettävä 5   10 kpl

                                                                 Hyvä 4           2 kpl

Kurssin sisältö ja teemat                          Kiitettävä 5   7 kpl

                                                                 Hyvä 4           5 kpl

Opetusmenetelmät ja– taito                     Kiitettävä 5   8 kpl

                                                                 Hyvä 4           4 kpl

Opetusmateriaali                                     Kiitettävä 5   6 kpl

                                                                 Hyvä 4           6 kpl

Kurssin pituus ja ajankohta                      Kiitettävä 5   5 kpl

                                                                 Hyvä 4           7 kpl

Voin hyödyntää kurssia                            Kiitettävä 5   6 kpl

                                                                 Hyvä 4           6 kpl

Millaisia odotuksia sinulla oli kurssin suhteen ja saitko apua kysymyksiisi?

”Oppia jotain uutta. Sain apua.”

”Oppia virkkaamaan.”

”Ei odotuksia. Sain paljon apua.”

”Uusia asioita/taitoja. Sain apua kysymyksiin.”

”Ohjeita isoäidinneliöön ja sukkaan. Sain hyvät ohjeet.”

”Oppia virkkaamaan. Sain apua kysymyksiin kiitettävästi.”

”Ei hirveästi odotuksia, sain apua suurimpaan osaan kysymyksiä, joitan hankalammin toteutettavia ei voinut kurssilla tehdä joten jäi.”

”Uusia taitoja, sain useita hyviä ideoita.”

”Aivan riittävästi sain tietoa.”

”Avoimin mielin kurssille. Isoäidinneliö ”aukesi”.”

”Hain inspiraatiota vuosien jälkeen tehdä muutakin kuin sukkia.”

”Saada uusia vinkkejä ja sain myös niitä.”

Miten ohjaaja voisi kehittää ohjaustaan?

”-” x 4

”Ihana Pia hyvä ohjaus.”

”Ohjaus oli hyvä.”

”En osaa sanoa.”

”Pelkkiä ruusuja.”

”Ehkä selkeyttä lisää (riippuu kurssilaisten tasosta).”

”En osaa sanoa, tosi ammattitaitoisesti ohjasi meitä!”

”Ihan hyvä näin….”

”Taitava ohjaaja/ammattitaito näkyy ohjauksessa.”

Oliko informaatiota tarpeeksi ja toimiko tiedonkulku?

”Oli, kattava infopaketti seuraavan viikon tunnista tuli hyvissä ajoin edellisellä viikolla.”

”Kyllä/ hyvin toimi tiedonkulku.”

”Kyllä oli ja toimi Facebookin ja sähköpostin kautta.”

”Oli/toimi.”

”Kyllä”

”Informaatiota oli sähköpostitse ja viikoittain. (sopivasti!)”

”Varsin hyvin, etenkin ohjekirjat hyvä juttu.”

”FB ja sähköposti oikein hyvä.”

”Riittävä”

”Tiedonkulku toimi.”

”Tietoa tuli paljon ja sähköpostiliitteet todella hyvät.”

”Informaatio riittävä ja sähköposti hyvä tiedotusväline.”

Mistä sait tiedon kurssista ja mikä oli parasta?

”Keitaan ilmoitustaululta”

”Pia kertoi ja heti innostuin. Yhdessä ollaa tyttären kanssa oli parasta.”

”Paikallinen lehti Kukkulan Kaiku.” x 2

”Ohjaajan miehen välityksellä.”

”FB-> Pian sivuilta” x 2

”Perheenjäseneltä. Kurssi auttoi omaa aikaansaamista.”

”Annikilta”

”Äidiltä. Helminauhan teko.”

”Netistä”

”Facebookista. Parasta oli uuden oppiminen ja tuntien mukava ilmapiiri ja kivat ihmiset.”

Kuinka paljon olisit valmis maksamaan ohjauksesta ja minkä mittainen kurssi olisi hyvä?

Kertamaksu                                              10 e x 3

                                                                 5 e x 6

                                                                 4 e x 1

Kerran viikossa 5 kertaa x 3:lle hyvä      30 e

                                                                 20 e x 2

                                                                 15 e

Kerran viikossa koko kevätlukukausi      50 e

                                                                 40-50 e

                                                                 80 e

Viikonloppu                                             60 e x 2

                                                                 20 e

                                                                 15 e

                                                                 30 e

 Viimeiseksi vielä keräsin henkilötiedot ja luvan laittaa sähköpostia, jos ja kun pidän seuraavan kurssin :-)

 Nyt petiin. Olen ollut Kuntomaailman Torikeskuksen salilta kouluajan pois ja nyt huomenna aamulla meinasin kokeilla miten se rauta nousee. Siis rauhallisia liikkeitä. Seuraavaksi kerronkin sitten kuinka näyttelyn suunnitelma eteni. Öitä.

Laskiaissunnuntai.

Vanha villapaita pesty koneessa. Nappien koristelu
virkkaamalla ja lehdet. Köynnökset kiertävät pylväitä.
Tuunauskierrätys.

 Taivaalta taitaa sataa vettä. Lämpötila nollassa. Viikonloppu on takana. Emmi oli koko viikonlopun meidän seurana. Käytiin saunassa ja Emmi leipoi laskiaispullia. Mukavaa.

 Eilisen päivän täydensin Ompelupalvelu Pia Koivisto Facebook sivujen albumeita. Olen sinne kerännyt kuvia ja taustatietoa eri työpajoista koulun aikana. Hidasta hommaa, mutta palauttaa mieleen kivoja aikoja. Siitä on aikalailla vuosi, kun aloitin Kivääritehtaalla opiskelun.

 Tänään kokkimieheni Harri teki meille sosekeittoa ja Sanna, Tuukka ja Nala-kissa tulivat syömään. Mikolla kaikki hyvin, mitä nyt yöllä paleltaa ja nettiä eivät ole kämpille saaneet. Firman tilit sain tammikuulta tehtyä. Kuittipino ihan kiitettävä, vaikka myyntiä saisikin olla huomattavasti enemmän.

 Tiistaina onkin sitten viimeinen Käsityökeidas tapaaminen. Jatkamme töiden viimeistelyllä ja suunnittelemme näyttelyä. Tänään suunnittelin palautelomaketta ryhmäläisille. Mitä odotit? Saitko vinkkejä? Paljonko maksaisit? Kaikenlaista. Liiketoimintasuunnitelma on vielä hieman kesken ja vaatii keskittymistä.

Savipää, paperipäät ja posliinipäät :-)

 Asiasta kymmenenteen.... Näitä typyjä minulla on jo kova ikävä. Kaikki jäi kesken kun Nukkemuotoilu loppui. Kun saan ryhmän ja näytön finaaliin aloitan nukkien tekemisen. Vartalot ja vaatteet.

Rauhallisia liikkeitä.

Mielenkiintoinen paikkaus.

 Kiitos kaikille Käsityökeitaalla mukana olleille ja erityinen kiitos Titalle. Ensi viikolla arvioimaan tulee Maire. Lindan tekemät ihanat laskiaispullat menivät kaikki. Annikkia ja Maijaa lukuunottamatta olimme kaikki paikalla.

Farkutuksen jälkeen joimme ne pullakahvit ja sitten keräsimme listaa mitä kukin tuo näyttelyyn. Olin kovin otettu innostuneesta palautteesta ja töistä mitä saamme esille ensi kuussa. Olisi tarkoitus rakentaa näyttely päällystetyistä styroxlevyistä ja heinäseipäistä. Eikä siitä sitten vielä sen enempää.

 Kaijan kanssa juttelimme vielä käsitöiden jälkeen. Itse nautin suunnattomasti, kun saan toimia eri-ikäisten naisten kanssa. Se, että voin itse antaa jotain vinkkejä ja tietoa osaamisestani, niin aina opin itsekin jotain uutta. Olen haltioissani ja nyt jo herkistyn, kun tajuan, että ensi kerta on viimeinen......ehkä.....sillä täytyyhän meidän pystyttää se näyttely......

 Paikkaus herätti mielenkiinnon, joten siitä tarkemmin.

 Kuvassa Sannan housut ja niissä viiltomainen reikä. Kangas on kulunut myös reiän ympäriltä ohueksi. Valitaan farkkupala, joka on mahdollisimman samanvärinen ja suurempi kuin reikä. 

 Huolitellaan paikkakangas. Asetetaan se nurjalta reiän ympärille.

 Kiinnitetään paikka oikealta puolelta nuppineuloilla. Ommellaan paikka oikealta puolelta paikan reunoista kiinni. Ommellaan reiän ympäri ja sitten toimikassuuntaisesti edestakas ommelta reiän päältä. Lanka tulee olla oikean värinen, mutta joskus saattaa joutua parsimaan kahdella eri värillä kulutuksen takia.

 Tässä valmis paikkaus. Jos reikä olisi ollut polvessa, olisi voinut ommella, vaikka kukkakankaan paikaksi. Ensin olisi voinut suurentaa reikää niin, että kukkapaikka olisi näkynyt ja sen olisi voinut kiinnittää vaikka kirjontapistoin.

http://www.listotic.com/31-clothing-tips-every-girl-should-know/21/

 Kapealta polven kohdalta ompelua helpottaa, kun ratkoo sauman auki, jossa ei ole tikkauksia ja paikkauksen jälkeen ompelee sauman takaisin kiinni.

 Nyt tortulle ja iltakahville. Rauhallisia liikkeitä.

Huonosti nukuttu yö.

 Mun poika Mikko täyttää kesällä 21 vuotta. Hän lähti aamulla linja-autolla Helsinki-Vantaalle ja on tällä hetkellä koneessa matkalla Portugaliin vapaaehtoistyöhön. Mikko kävi lukion ja suoritti siviilipalveluksen ja häntä odottaa ammattikorkeakoulupaikka syyskuussa. En mä muuten, mutta on ollut rankka päivä, kun en yöllä kauheasti nukkunut. Poika ensin kotona syömässä ja sitten kavereiden kanssa kaupungilla ja sitten isä ja poika laatuaikaa ja sitten pari tuntia unta ja aamulla herätys. Niin nyt mun tytöt Emmi ja Sanna sanoo, että aina vaan toi Mikko. Mikko on nuorin ja pisin melkein 2 m :-)

 Ja sitten oli raha-asioita ja kiirettä ja kaunis auringonpaiste.

 Nyt asiaan. Sain kuin sainkin tehtyä tabletit. Muuta en ehtinyt.

Vyölenkki ja keskisauma.

 Lahkeista leikatut kaksi palaa on yhdistetty saumalla, huoliteltu ja tikattu farkkutikkauksin sauman päältä. Taskuun on kiinnitetty vyölenkki. Reunat on huoliteltu ja käännetty nurjalle ja tikattu edelleen kahdella tikkauksella. Mietin, että olisin kantannut erillisellä nauhalla tai vuorittanut tabletit, mutta näin ne ovat kevyemmät, tyylikkäämmät ja helppohoitoisemmat. Farkkukangas oli sopivan napakkaa.

Vehkeet taskussa. Servietti lenkissä. Hyvää ruokahalua.

 Ideana hyvä, mutta vaatii selvästi vielä hienosäätöä. 

 Laitan tähän vielä aikaisempia farkkujuttuja.

Punottu farkkukori.

Laminoidut farkkuhelmet.
Vesi puuliimaseoksella kastellaan ja
 kuivataan useamman kerran, jotta pinnasta tulee kova.

Itse tehty ja sidottu kirja. Pellavakangas ja kirjailut.
Irtokannet farkkua, pellavaa, värjättyä pitsiä vanhasta pöytäliinasta.
Kirjanmerkkinä itse tehty lamppulasihelmi.

OOOHHhh :-) Farkku-, T-paita- ja kalalankakuteet.

Kudottu matto keinutuoliin ja pirtanauha.

Käsin tuftatun tyynyn takapuoli.

Etupuoli.

Vihaiset ankat.

Muutama farkkutilkku.

Farkkupaidasta poikanalle.....

ja tyttönalle.

 Kiitos tästä päivästä ja huomenna onkin sitten jännää. Hyvää yötä.

Rauhallisia liikkeitä.

Ps. Poika välilaskupaikalla Englannissa.